Mun mielenkiinnon syttymiset yllättäviin asioihin yllättää välillä itsenikin sillä tyypillisesti olen kultaisten keskiteiden kulkija, enkä yleensä niin mitenkään leiskuvan intohimoinen... Mutta välillä mulla syntyy sellaisia fiksaatioita että niiden perässä ei auta kuin kulkea ja aikailematta.
Nyt suuri innostus iski kun toissa viikolla jäin vahingossa katselemaan TV:stä dokumenttia japanilaisesta taiteilijasta
Ayaoi Kusamasta, josta en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan. Aikani katseltuani inspiroiduin tämän "pilkku-rouvan" vuosikymmeniä kestäneestä urasta sekä suurista, värikkäistä taideteoksista. Ehdin vain hetken ihmetellä miksei maineikkaan taiteilijan näyttelyä ole koskaan ollut Suomessa kunnes luin sellaisen avajaisista juuri tänä viikonloppuna HAM Helsinki Tennispalatsissa. Eipä siis tainnutkaan olla sattumaa että Kusaman dokkari sattui juuri nyt tulemaan televisiosta. :)
Mainostetussa näyttelyssä on takuuvarmasti porukkaa avajaisviikonloppuna, mutta eipä mitään muuta kuin pilkkupaitaa päälle vain ja tottakai pilkkuja myös kynsille! Sain tädin lähtemään seurakseni näyttelyyn, ja olin jotenkin niin fiiliksissä taide-elämyksestä ettei pienet jonotkaan nyt aiheuttaneet perinteistä savun nousua korvista. Ihastuin erityisesti Kusaman suuriin pilkkuaiheisiin huoneisiin, mutta laajasta työmäärästä löytyi toki muutakin jännää.
Tässä postauksessa kynnet jäävät nyt hyvästä syystä hieman sivuosaan, sillä eiväthän nuo muuten olisi olleet niin ihmeelliset lakkaukset mutta sopiessaan näyttelyteemaan niistä tuli mahtavat. Kaikki käytössä olleet lakat olivat
OPI:a: musta
Never Have Too Mani Friends!, punainen
Over & Over A-Gwen, oranssi
It's a Piazza Cake ja keltainen
I Just Can't Cope-acabana. Värilakat on laitettu kaikki valkoisen lakan päälle; sen dottailin kynsille pilkkutikulla mutta sen jälkeen värit päälle tuli suhittua suoraan lakkojen omilla sudeilla.
Kiinnostaako tällainen pilkkutaide teitä?!